Koitus
- IPA: /'koːitʊs/
- Ko·i·tus
Koitus m
- coïtus
- «Ein Koitus zwischen Frau und Mann kann zur Schwangerschaft führen.»
- Coïtus tussen een vrouw en een man kan tot zwangerschap leiden.
- «Ein Koitus zwischen Frau und Mann kann zur Schwangerschaft führen.»
enkelvoud | meervoud | |
---|---|---|
nominatief | der Koitus | die Koitus, die Koitusse |
genitief | des Koitus | der Koitus, der Koitusse |
datief | dem Koitus | den Koitus, den Koitussen |
accusatief | den Koitus | die Koitus, die Koitusse |