können
- kön·nen
- Afkomstig van het Oudhoogduitse kunnan.
stamtijd | ||
---|---|---|
infinitief | verleden tijd |
voltooid deelwoord |
können /ˈkœnən/ |
konnte /ˈkɔntə/ |
gekonnt /gəˈkɔnt/ |
volledig |
können
stamtijd | ||
---|---|---|
infinitief | verleden tijd |
voltooid deelwoord |
können /ˈkœnən/ |
konnte /ˈkɔntə/ |
gekonnt /gəˈkɔnt/ |
volledig |
können